Anna Hallava - Operaatio Huulituli

Kuten edellisessä höpöttelypostauksessa tulin maininneeksi, Anna Hallavan vastajulkaistu nuortenkirja Operaatio Huulituli kulkeutui kirjastosta kotiin mukanani. Tämä on jatko-osa Sammakkoprinsessalle. Ensimmäinen osa oli kyllä hauska ja tykkäsin tästäkin kovasti :)

Mukavaa kevyttä hömppää tämäkin, tästä löytyi vähän jännempiä kohtia kuin edeltäjästään. Ja hyvä niin! Päähenkilö Ofelia on siis puoliksi ihminen ja puoliksi keiju. Elämä pyörii välillä ihmisarjessa koulua käyden ja pojista ja suukoista haaveillen, välillä keijujen valtakunnassa, opettelemassa keijujen historiaa ja etikettiä kruununprinsessana,  keijupojista ja suukoista haaveillen.

Erityistä harmia aiheuttaa edelleen keijukuningattaren, Ofelian tädin antama keijulahja Rakkauden Tunteminen, jonka takia hän voi suudella ainoastaan aitoa tosirakkauttaan - kaikki muut muuttuisivat suukosta sammakoksi. Tämän taian Ofelia haluaa kiertää tavalla tai toisella, ja hän kuuleekin laittomasta taikaliemestä joka asiassa auttaisi.

Aiheutti kyllä hykertelyä monin paikoin. Hyvän mielen kirja, jonka kyllä "aikuinenkin" luki mielellään. Kauaa ei tässä nokka tuhissut, ja ajattelinkin ottaa vielä ensimmäisen osan hyllystä, ja lukea molemmat peräkkäin.. :)

Laiska lukija.. ja uusi kipinä

Tai ehkei varsinaisesti laiska, luin vähän aikaa yhden kirjan loppuun mutta se oli uusintaluku ja postauskin jo löytyy - Auringon ydin tuli ahmittua uudemman kerran. Nyt on jotenkin vahingossa kerääntynyt pino keskeneräisiä kirjoja.. Pretties jatkaa Uglies-kirjan tarinaa, ja Shades of Earth on kesken Across the Universe-trilogiasta. Ja tänään hain kirjastosta yhden lisää, vähän kevyempää hömppää. Vasta julkaistu nuortenkirja Operaatio Huulituli, jatkoa Sammakkoprinsessalle, sekin tekisi mieli ottaa käsittelyyn. Aikamoista säätöä.

Veri vetää myös lukemaan vähän vampyyrijuttuja.. Näiden vähemmän sosiaalisten harrastusteni, kirjojen ja kynsien lisäksi on löytynyt pieni kipinä uuteen, vähän sosiaalisempaan ja ennenkaikkea ihanan nörtähtävään harrastukseen. Roolipelit. Pääsinkin tuossa opettelemaan vähän miten nämä systeemit toimii, kokemus siis pyöreä nolla mutta kerrankos sitä innostuu.. :D Kummallisia noppia, hahmolomakkeita ja jännittävä tarina joka veti kyllä aloittelijankin aika hyvin sisäänsä - kiitos toki kuuluu pelinjohtajalle. Parintunnin pintaraapaisu siis käytiin, vähän mietittiin eläytymistä, vähän koitin päästä hahmoon sisälle. Mielenkiintoisen tyypin arvoisa opastajani olikin mulle käteen lyönyt. Katsotaanpa siis josko pääsisi uudestaan seikkailemaan.. Jos tulee vaikka vampyyri vastaan? Hahmoni oli kuitenkin kuolevainen.. Sitä en kyllä tiedä alanko metsästämään epäkuolleita, vai onko tuo suunta liian kova pala purtavaksi, jos itse tulenkin purruksi. Ken tietää.. :)